Kasvua Hämeessä -teemaohjelmasta ja sen osahankkeista teetettiin ulkopuolinen arviointi, joka valmistui lokakuussa 2010. Väliarvioinnin toteutti Suomen Aluetutkimus FAR yhteistyökumppaninaan TK Eval Ay.

Väliarvioinnissa todettiin, että teemaohjelman tavoitteet ovat olleet hyvin valittuja, vaikka ovat haastavia ja vaativat aikaa toteutuakseen. Lisäksi niiden toteutumiseen vaikuttavat myös monet muut asiat kuin teemaohjelman toiminta. Arvio Hämeen maa- ja elintarviketalouden alueellisen näkyvyyden ja yleisen imagon parantumisesta jäi subjektiivisten kokemusten varaan. Monet arvioinnissa toteutetut haastattelut antoivat kuitenkin viitteitä siitä, että ko. tavoitteen osalta edistymistä on tapahtunut, erityisesti elintarvikeketjun sisällä ja varsinkin viljelijöiden keskuudessa.

Kehittämistyön organisoiminen teemaohjelmaksi nähtiin toimijoiden keskuudessa lähes yksimielisesti hyväksi tavaksi toimia. Koordinoivan kehittämistyön onnistumisen kannalta on ollut keskeistä se, että MTK Häme on koettu kehittäjäkentässä puolueettomaksi toimijaksi. Päällekkäisyyksien ehkäisemisen lisäksi kokoavalla toiminnalla on luotu selkeyttä toimintaan. Teemaohjelmatoiminnan avulla on myös saatu aikaan suurempi kokonaisuus, mikä on lisännyt teemaohjelman ja siihen kuuluvien osahankkeiden painoarvoa ja näkyvyyttä. Teemaohjelmatoiminnan myötä viestintään on luotu linja, joka edesauttaa selkeän kuvan välittymistä toiminnasta. Toimintamallilla on myös onnistuttu lisäämään ja tiivistämään eri tahojen yhteistyötä. Parhaimmillaan nähtävissä on ollut innostunut kehittämisilmapiiri.

Jatkossa haasteena nähdään alueen elintarvikeketjun vieläkin tiiviimpi yhteistyö ja sitoutuminen yhteisen kehittämistavoitteen toteuttamiseen. Toiminnassa mukana olevien kehittämisorganisaatioiden ja osahankkeiden sitoutuminen on nähty pääosin hyväksi. Sen sijaan teollisuuden sitoutumisen aste vaihtelee; meijereiden sitoutumista pidettiin hyvänä, kun taas teurastamoilta ja viljateollisuudelta toivottaisiin vielä vahvempaa sitoutumista.

Osahankkeiden ohjaaminen nähtiin arvioinnin perusteella haastavaksi tehtäväksi, sillä klusterihankkeella ei ole ollut määräysvaltaa suhteessa osahankkeisiin. Koordinaatio on perustunut enemmän asiantuntijuuteen ja vuorovaikutukseen kuin johtajuuteen. Tästä näkökulmasta klusterihankkeen arvioitiin toimineen erittäin hyvin. Hankkeiden sisältöihin kaivattiin arvioinnissa jotakin uutta ja kiinnostavaa. Jatkotyöskentelyyn toivottiin myös tutkimuksen parempaa hyödyntämistä. Lisäksi toivottiin parannuksia hankkeiden raportointiin ja seurantaan.

Loppuraportti löytyy kokonaisuudessaan tästä.